Puhelinpalvelussamme on ruuhkaa! Saat meihin parhaiten yhteyttä Oma MMA -palvelussa. T. MMA:n porukka

Kotiäitimyytti elää Suomessa

Vanhempainvapaita odottaa iso remontti, kirjoittaa Helsingin Sanomat tänään. Odottaa. Suuria muutoksia ei lähivuosina ole tulossa.

Suomessa panostetaan naisten koulutukseen, mutta äitien paikka on edelleen kotona. Meille tytöille on jo pitkään tarjottu tasaveroiset koulutusmahdollisuuden poikien kanssa, mutta työelämästä naisen pitäisi lapsen myötä jäädä pois vuosiksi. Myytti kotiäitiydestä elää maassamme vahvana.

Tällä viikolla vietetyn kansainvälisen tyttöjen päivän kunniaksi Akava julkaisi varsin pysäyttävät luvut suomalaisista kotihoidontuen saajista: vuonna 2015 kotihoidon tukea sai 102 414 naista ja 7 626 miestä. Miesten osuus kotihoidontuen saajista oli 6,9 prosenttia.

Kotihoidontuki 2016

Kotihoidontuki on naiselle ansa

Kun kotihoidontuen leikkaaminen nostetaan keskusteluun, kotiin jäävät naiset kokevat, että heitä syyllistetään. Ei syyllistetä. Olennaista on se, minkälaisia ratkaisuja yhteiskunta tukee.

Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä alle 35-vuotiailla naisilla. Korkeasti koulutetuista alle 35-vuotiaista naisista 31 prosenttia on määräaikaisessa työsuhteessa. Se on liikaa.

Suomessa on mielettömän upea vanhempainvapaajärjestelmä, joka on kuitenkin kääntynyt vuosien saatossa naisia vastaan: Koska työnantajat pelkäävät pitkiä perhevapaita, nuoret naiset eivät pääse vakituisiin työsuhteisiin. Ja koska vakituista työsuhdetta ei ole, naiset jäävät lasten kanssa pitkäksi aikaa kotiin, kun ei ole työpaikkaa, johon palata.

Päivähoitoon ei luoteta

Pitkää kotona oloa tukevat myös varhaiskasvatusjärjestelmän asenteet. Vuonna 2013 Suomessa 1–2-vuotiaista lapsista vain 40 prosenttia oli päivähoidossa kodin ulkopuolella. Muissa Pohjoismaissa asenteet päivähoitoa kohtaan ovat erilaiset. Suomen Kuvalehden artikkelin mukaan Tanskassa saman ikäisistä oli hoidossa 90 prosenttia, Norjassa 80 prosenttia ja Ruotsissa 70 prosenttia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Perhevapaatutkimuksessa kysyttiin parivuotiaiden lasten äideiltä syitä kotihoidon tuen käyttöön. Kotona olevien parivuotiaiden äideistä yli puolet (59 %) ajattelee, että pienten lasten äidin kuuluu olla kotona, töihin palanneista reilu kolmannes (35 %).

Kotona vielä parivuotiasta kuopusta hoitavista äideistä 29 prosenttia kertoi syyksi kotihoidontuen käyttöön sen, että päivähoidon laatu ei vastaa toiveita. Töihin palanneista äideistä tämä oli ollut syynä vain kahdeksalla prosentilla.

6+6+6 lisäisi tasa-arvoa

Akava kannattaa perhevapaauudistukseen 6+6+6-mallia, joka sekä pidentäisi vanhempainvapaan ansiosidonnaista jaksoa että lisäisin perheen sisäistä tasa-arvoa. Malli on kallis, eikä se ota kantaa kotihoidontuen pituuteen. Mahdollisesti se poistuisi kokonaan.

Monet työnantajat suhtautuvat myös turhan nihkeästi nyt jo käytössä olevaan joustavaan hoitovapaaseen eli lyhennettyyn työviikkoon, joka on esimerkiksi Ruotsissa huomattavasti Suomea aktiivisemmassa käytössä.

Uudistus tukisi äitejä

Palasin itse töihin tekemään 60-prosenttista työviikkoa, kun lapsella oli ikää vuosi ja neljä kuukautta. Se oli parasta, mitä minulle oli lapsen syntymän jälkeen tapahtunut. Moni ympärilläni surkutteli tilannettamme, koska arveli sen johtuvan taloudellisista syistä. Päätös oli kuitenkin ennen kaikkea mielenterveydellinen. Minusta ei ollut kotiäidiksi.

Jaan vahvasti äitien huolen laadukkaasta päivähoidosta. Käytäntö ei kuitenkaan ole antanut aihetta huoleen. Olen ollut äärimmäisen tyytyväinen lapseni saamaan hoitoon. Laadukkaan hoidon ansiosta hänen ympärillään on useampi turvallinen aikuinen.

Lisäsin tyttöjen päivänä profiilikuvaan tunnuksen I stand with girls (minä tuen tyttöjä). Siihen voisi vielä lisätä I stand with women and I stand with mums. Perhevapaiden uudistaminen ja lasten päivähoitoon panostaminen tukisi äitejä.

Kirjoittaja on Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n toimituspäällikkö, joka työskentelee osittaisen hoitovapaan aikana viestintäsuunnittelijana.